ULAPPA -kehittämisverkoston tehtävänä on tukea kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä.
Tietoperustan vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen haasteista Länsi- ja Keski-Uudellamaalla
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnan laatimaan lastensuojelusuunnitelman (417/2007, 12§). Suunnitelmassa luodaan kokonaiskuva alueen lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnista sekä hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavista resursseita. Kaikissa Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnissa lastensuojelusuunnitelmaprosessi on käynnissä. ULAPPA –kehittämisverkosto kokoaa, analysoi ja tekee alustavia johtopäätöksiä alueen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista ja järjestää alueellisia tilaisuuksia kuntien lastensuojelusuunnitelmien tukemiseksi. Tavoitteena on jakaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä tukea kuntia hyvinvointisuunnitelmien seurannassa ja arvioinnissa. ULAPPA kehittämisverkosto on yhdessä Sosiaalitaidon kanssa järjestänyt kaksi Lasten ja nuorten hyvinvointifoorumia keväällä 2010 http://www.sosiaalitaito.fi/ulappa_tietopankki.asp
Lastensuojelupalveluiden tietojohtamisen ja kustannusseurannan vahvistaminen
ULAPPA-kehittämisverkosto edistää kuntien lastensuojelupalveluiden systemaattista kustannusten ja asiakasmäärien seurantaa sekä palvelurakenteiden seudullista vertailua. Tavoitteena on saada kuntakohtaista ja seudullista tietoa lastansuojelupalveluiden kustannuksista ja asiakasmääristä sekä kehittää ja yhtenäistää kuntien tilastointia ja kustannusten seurantaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on liittää kustannus- ja asiakasmäärätieto muihin lastensuojelun arviointi-indikaattoreihin ja lisätä näin tietoa lastensuojelupalveluiden kustannusten ja vaikutusten välisestä suhteesta.
ULAPPA- kehittämisverkosto on tehnyt Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009 - selvityksen (http://www.sosiaalitaito.fi/ulappa_tietopankki.asp). Selvityksellä saadaan tietoa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakasmääristä ja kustannuksista sekä lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määristä. Selvityksen pohjalta tehdään myös erillinen raportti seudulliselle perhepankki- hankkeelle hankekuntien lastensuojelun sijaishuollon perhe- ja laitoshoidon välisestä suhteesta ja kustannuksista.
Yleisen kustannus- ja asiakasmäärätiedon lisäksi hankkeessa toteutetaan kustannusvaikuttavuuden arviointi Hyvinkään intensiivimenetelmästä (http://www.lapsenaani.fi/osahankkeet/lansijakeski/nuorten_intensiivi.html).
Tiedon ja käytännön vuoropuhelua vahvistetaan järjestämällä ammattilaisfoorumeita lasten ja nuorten palveluiden johtaville työntekijöille ja asiantuntijoille. Foorumeissa käsitellään lastensuojelupalveluiden rakenteen vaikutuksia kustannuksiin ja toiminnan vaikuttavuuteen. Hankkeen aikana järjestetään kolme kustannusvaikuttavuuteen keskittyvää työkokousta. Ensimmäisen lastensuojelun kustannusvaikuttavuusfoorumin (24.3) teemana olivat lastensuojelun jälkihuollon kustannukset ja vaikuttavuus. Toinen kustannusvaikuttavuusfoorumi 10.9.2010 toteutetaan lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009- selvityksen tuottaman tiedon ja kokemusten pohjalta. Työkokouksen tavoitteena on kehittää ja sopia alueellisista tilastoinnin ja tiedon keräämisen käytännöistä ja pohtia mekanismeja, joilla ULAPPA-kehittämisverkoston tuottama tieto saadaan osaksi kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämis- ja johtamisprosesseja.
Hyvinvointitiedon tuottaminen
Alle 11-vuotiaiden lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on kuntakohtaisesti ja valtakunnallisesti saatavilla hyvin vähän koottua tietoa, vaikka lasten palveluissa kerätään tietoa lapsista melko systemaattisesti. Pienten lasten terveyttä ja hyvinvointia seurataan neuvolassa. Alakoululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan kuva koulun terveystarkastusten yhteydessä. Tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä yksilö- ja perhekohtaisen työn lisäksi palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kuntien käytössä olevat asiakastietojärjestelmät eivät sisällä sellaisia raportointityökaluja, joiden avulla palveluissa koottua tietoainesta voitaisiin käyttää arvioitaessa ikäluokka- tai asiakasryhmäkohtaista hyvinvointia.
ULAPPA-kehittämisverkosto toteuttaa yhdessä kuntien kanssa selvityksen sekä varhaiskasvatusikäisten lasten että alakoulun 5. luokan oppilaiden hyvinvoinnista. Selvitysten tavoitteena on tuottaa tietoa lasten hyvinvoinnista siten, että lapset osallistuvat tiedon tuottamiseen. Tavoitteena on myös kehittää kuntien käyttöön tiedon keräämisen menetelmä, jonka avulla kunnat voivat jatkossa seurata muutoksia lasten kokemassa hyvinvoinnissa.
Varhaiskasvatusikäisten lasten kysely toteutetaan siten, että vanhemmat haastattelevat lapsensa kotona. Kyselyllä selvitetään lasten kokemuksia päivän tapahtumista, sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta sekä turvallisuudesta. Kysymykset liittyvät päivähoidon/ esiopetuksen ja kodin arkeen. Varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvointiselvitys on pilotoitu Nummi-Pusulassa ja Nurmijärvellä keväällä 2010. Pilotoidun kyselylomakkeen pohjalta laaditaan sähköinen verkossa täytettävä kyselylomake. Pienten lasten hyvinvointiselvitykset toteutetaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa syksyn 2010 aikana.
Alakoulun 5. luokan oppilaille suunnattu kysely toteutetaan koulupäivän aikana syyskauden 2010 aikana ULAPAN toiminta-alueen kunnissa.
Moniammatillisen työn ja johtamisen tukeminen
ULAPPA –kehittämisverkosto tukee kuntien moniammatillista yhteistyötä ja johtamista järjestämällä koulutusta kuntien yhteistyöryhmien tarpeiden mukaan. Koulutukseen on sitoutunut mukaan kahdeksan moniammatillista ryhmää ULAPAN toiminta-alueen kunnista. Koulutukset alkavat syyskaudella 2011.
Osallisuusmenetelmien käytön edistäminen ja osaamisen vahvistaminen sekä
verkoston luominen
Osallisuusmenetelmiä työssään käyttävistä työntekijöistä on koottu seudullinen verkosto, jossa on mukana verkostokonsultteja, läheisneuvonpidon koollekutsujia ja huoli puheeksi kouluttajia. Verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen ja menetelmien käytön edistäminen laajemmin kunnissa. ULAPPA –kehittämisverkosto järjesti kesäkuussa 2010 kaksipäiväisen läheisneuvonpidon koollekutsujien koulutuksen, josta valmistui 18 uutta läheisneuvonpidon koollekutsujaa alueelle. Suunnitelmana on järjestää toinen koollekutsujien koulutus tammi-helmikuussa 2010.
Piloteissa kehitettyjen hyvien toimintakäytäntöjen levittäminen ja tuki kehittämistyölle
Lapsen ääni –hankkeen piloteissa kehitettään intensiivisiä nopean puuttumisen menetelmiä asiakastyöhön sekä varhaisen tuen ja osallisuuden lisäämisen toimintamalleja lasten ja nuorten palveluihin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla intensiivisen tuen pilotteja on Hyvinkäällä, Lohjalla sekä LOST/Karviaisen alueilla. Kirkkonummella kehitetään varhaista tukea lapsiperheille. ULAPAN tehtävänä on osaltaan levittää piloteissa kehitettyjä menetelmiä laajemmin alueella sekä tukea hanketyötä. ULAPAN ja pilottien yhteisessä kehittäjäverkostossa käsitellään ja työstetään hanketyöhön liittyviä kysymyksiä.